1,5 vuotta sitten lopetin lääkkeiden syömisen, koska hermostuin. Olen lopettanut pitämästä yhteyttä joihinkin "kavereihin", koska hermostuin etten saa heihin kunnon kontaktia. Ja tänään kruununa kaiken tämän päälle, lopetin hoitokäynnit, koska hermostuin. Hermostuin siihen, etten koe saavani siitä mitään. Ne käynnit on vain sotkenut päiviä. Siellä ei keskustella mistään, mikään ei avaudu, en ymmärrä mitään itsestäni siellä. Se on turhaa. Ja en pidä mistään turhasta. Kaikella täytyy olla merkitys. Jos en koe asialla olevan tarpeeksi suurta merkitystä, lopetan sen. Olen hankala ihminen. Ja juuri nyt, en saa tekstiä soljumaan mihinkään suuntaan, joten tämäkin pätkä loppuu turhana. Luojan kiitos.