Äidinluona käyminen ei ollut oikein onnistunut ja viisas päätös.

Lauantaina puolet ajomatkasta yritin pidätellä itkua, pidin itseäni edelleen täytenä paskana siinä ettei se koe mennyt täysin oikein.

Sunnuntai-aamuna yritin pidätellä itkua, en ollut saanut nukutuksi ja talon jokaisessa huoneessa nukkui joku. Yritin hiipiä hiljaa ja keksiä tekemistä. Meinasin jopa lähteä 25 asteen pakkaseen tekemään lumienkeleitä, mutta pelkäsin liikaa jonkun lukitsevan ulko-oven.

Enkä tiennyt missä olisi ollut avaimet.