Pääsin eilen pitkästä aika viettämään iltaa. Se ei ollut edes suunnitelmissa alunperin. Tapasin päivällä keskustassa kavereita, ja jotenkin meidän vietto suurimmalla porukalla kesti iltaan asti. Mun alkoi tehdä hirveästi mieli mennä kuuntelemaan livemusiikkia, jonka tarjonta oli surkea eilen kaupungissa. Vain yhdessä baarissa oli esiintyjä. Sain kuitenkin houkuteltua yhden matkaani ja kumpaakaan ei kaduta pätkääkään. Bändi ei ollut sellainen mitä kuuntelisin kotona. Mutta livenä tuppaan tykätä melkein kaikista. Ja tuosta siksi että sai hieman riehua mukana. Eilen sai nauraa mahan kipeäksi ja nauttia musiikista, se basson syke oman sydämen sykkeen rinnalla. Se tunne on mulle parasta kaikessa.

Ja sain eilen kokea omituisuuden, mua yritettiin iskeä baarissa vaikka mun seuralainen on mua kymmenen kertaa kauniinpi!