Olen se
ihminen, joka hukkuu tapettiin. Voin olla juhlissa, tapahtumissa, kavereiden
kanssa hengaamassa, ja kun muille kerrotaan keitä paikalla oli, minut
unohdetaan. Kaveriluettelooni kun kuuluu vain kaksi ihmistä, joten juhlat ja
hengaamiset ovat vähässä.
Jo
kouluajoista minut oli helppo unohtaa. Tai helppo olla huomaamatta. Saatoin
seistä ihan opettajan vieressä, ja opettaja kysyy missä olen, onko kukaan
nähnyt minua. Olen tässä! Olen
myös se ihminen, kenen nimeä ei muisteta. Tai aina sekoitetaan kavereihini.
Olen persoonaltani, pukeutumiseltani, ja kaikelta huomaamaton. Se on kuin
kulkisi usvassa. Huomaa minut!
Olisihan se
hauska tehdä jotain, mistä minut muistetaan. Mistä puhuttaisiin, ja jonka
jälkeen olen oma yksilö. En se, jonka kohtalona on pysyä muiden varjossa,
sekoittua toisten persoonallisuuksiin.
6/25/2012 11:59:00 ap. |
Category:
yksin
|
0
merkintää
Comments (0)