Posti toi tänään iloisen paketin kotiin. Paketissa oli 8 osaa, joista jokainen erivärinen. Paloista sai kasattua oman voimavanteen. Tässä tietämättömimmille linkkiä (avautunee uuteen ikkunaan). Rakastin lapsena hulavannetta. Jotenkin se muovinen rimpula silloin pyöri lanteilla, mutta aikuisena pettymys oli kova. Ei sitä kevyttä rimpulaa saanut pyörimään, ei sitten millään. Kaksi kierrosta taisi olla ennätys. Sekin alkuvauhdilla... Olikin mukava yllätys, kuinka helposti tämä 2,2kg kiekura pyörii. Ja vaatii enemmän töitä. Vatsa onkin varmaan huomenna mustelmilla, ainakin lähes. Hulavanne sai kaveriksi hyppynarun, joogamaton ja kuntoilu voi alkaa!

Pettymys oli kova, kun mittasin vanhalla sykemittarilla työmatkan, kulutus oli vaivaiset 80 kcal. Kuitenkin pyöränselässä menee se melkein 25 min per suunta. Vaikka omistan kävelysauvat, niin jotenkin yksin tuolla ulkona autoteitten vieressä tarpominen ei innosta. Olen enemmänkin joko olohuoneessa yksin suorittaja, tai raahaan kaverin mukaan kävelylenkille. Mutta yksin ulkona, muiden vahtivien silmien alla. Älä katso minua.


Comments (0)